Äänestä vuoden törkein viherpesuteko

Metsä Group, Lambi & Serla: Meillä ei ole varaa

Metsä Groupin mainoskampanja kannustaa valitsemaan kotimaisen ja ensikuituisen pehmopaperin. On totta, että “meillä ei ole varaa olla miettimättä ostamiemme tuotteiden alkuperää”. Joten mistä kotimainen pehmopaperi on valmistettu? Metsä Group on toistuvasti jäänyt kiinni kestämättömästä metsien käytöstä. Esimerkiksi syksyllä 2023 Metsä Group suunnitteli hakkuita koskemattomaan ikimetsään Sallassa. Yhtiö ei myöskään pystynyt kertomaan ostaako se Metsähallitukselta valtion luonnonmetsistä hakattua puuta.

Metsä Group kehuu, että heidän tuotteensa valmistetaan ensikuidusta, eli kierrättämättömästä, tuoreesta sellusta. Kestävämpää olisi käyttää kertakäyttöisten paperituotteiden valmistukseen kierrätyskuituja.

Tehometsätalous on suurin syypää luontokatoon Suomessa. Vuoden 2021 nuorisobarometrissa 76% nuorista koki surua luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä ja lajien sukupuutosta. Tämän rinnalla on vähintään hirtehistä, että Metsä Group, joka aiheuttaa luontokatoa, lupasi lahjoittaa 5 snt per myyty tuote Nyyti ry:n opiskelijoiden mielenterveystyöhön.

Atria: Biopohjainen pakkaus

"Uusi biopohjainen pakkausmateriaali on yksi ratkaisuista, joiden avulla Atria suuntaa kohti hiilineutraalia ruokaketjua", lihatalo Atria kertoo.

Pakkaus on kuitenkin häviävän pieni osa ilmastopäästöistä, joita pakkauksen sisältönä oleva jauheliha aiheuttaa. Pakkausmerkintä, jossa kehutaan pakkauksen olevan 60% biopohjainen, johtaa kuluttajaa kuvittelemaan, että yhtiön toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat merkittäviä, vaikka sen ydintoiminta – lihan tuottaminen – on ilmaston kannalta kestämätöntä. Suomen maatalousperäisten päästöjen osuus maamme kasvihuonekaasupäästöistä on jopa neljänneksen, ja merkittävä osa näistä päästöistä syntyy juuri lihan ja maidon tuotannosta.

Kariniemen Hyvin Kasvatettu Kananpoika

Lihatalo HK-Scan perustelee kananpoikien “hyvää kasvatusta” sillä, että broilerit “on kasvatettu ilman antibiootteja, saavat nokkia oman lähipellon viljaa, ovat lähiruokaa, hyötyvät tarkkailusta, tulevat aina suomalaiselta kotitilalta ja nauttivat virikkeistä.”

Mainos antaa ymmärtää, että broilerit voisivat hyvin. Eivät voi. Broilerit ovat erittäin pitkälle jalostettuja eläimiä, jotka kärsivät koko lyhyen elämänsä. Tietyt rodut eivät aikuiseksi kasvettuaan kykene seisomaan suurten rintalihastensa vuoksi. Myös monet sairaudet, kuten vatsahaavat, keuhko- ja niveltulehdukset, vesipöhö sekä sydänsairaudet ovat yleisiä

Teurastamolla broilerit tainnutetaan yleisimmin hiilidioksidilla, joka aiheuttaa hitaan tukehtumiskuoleman. Pienemmissä teurastamoissa broilerit voidaan tainnuttaa veteen johdetulla sähkövirralla. Jos broileri räpistelee kovasti, voi se välttää sähkövirtatainnutuksen ja joutua kaulan viiltämiseen tajuissaan. (Lähde: Oikeutta Eläimille-järjestön ilmoitus harhaanjohtavasta markkinoinnista Ruokavirastolle 23.1.2024 koskien HK-Scanin mainosta).

Metsien Suomi: TV-, radio- ja somemainonta

Metsäalan etujärjestöjen kampanja, jossa korostetaan metsien merkitystä Suomelle. Mainoskuvasto ja viestit kertovat, että metsä on kaikessa mukana. Muun muassa Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n rahoittama yhteiskampanja haluaa luoda positiivisia mielikuvia metsien käytöstä ja vahvistaa perinteistä mielikuvaa metsäteollisuudesta kestävänä ja Suomelle välttämättömänä toimijana.

Kampanjan omin sanoin vuoden 2023 kampanjoinnissa “Pääroolissa oli kirjaimellisesti puu. Lapsinäyttelijöiden tähdittämällä televisiomainoksella Metsien Suomi halusi herättää tunteita ja kiinnostuksen metsien kestävään käyttöön.” Tutkijat ja asiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että metsien käyttö 2020-luvun Suomessa on jotain aivan muuta kuin kestävää. Hiilinielut ovat romahtaneet, luontokato etenee ja monia metsien eliölajeja uhkaa sukupuutto.

Kampanja on saanut kritiikkiä myös siitä, että Maa- ja metsätalousministeriö on osallistunut sen rahoittamiseen liki 400 000 eurollla. Samaan aikaan kun metsien tärkeydestä kertovaa kampanjaa rahoitetaan verovaroin, valtio jättää hiilinieluja korjaavat toimet tekemättä ja uhkaa vesittää vanhojen metsien suojelukriteerit – tutkijoiden vastalauseista huolimatta.

St1: Puhtaan energian tekijät

St1 pyrkii viestinnässään korostamaan ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisuutta. Yhtiön verkkosivuilla, radiomainoksissa ja YouTube-videoissa se kutsuu itseään toistuvasti “puhtaan energian tekijäksi”. St1 on myös markkinoinut itseään “CO2-hyvän energian valmistajana ja myyjänä” ja rohkaissut suomalaisia tankkaamaan heidän huoltoasemillaan, ja näin osallistumaan ilmastotekoihin.

Käytännössä yritys kuitenkin tekee voittonsa pääasiassa fossiilisten polttoaineiden kaupalla.Tämä selviää St1:n vuosi- ja vastuullisuusraporteista. Pelkästään vuonna 2022 fossiilisten polttoaineiden osuus yhtiön energiamyynnistä oli 82,6%. St1:n arvoketjun kokonaispäästöt olivat vuonna 2022 noin 15 miljoonaa CO2-tonnia, josta 11,6 miljoonaa CO2-tonnia tuli sen myymistä polttoaineista. Puhtaan energian tekijänä itseään markkinoivan yhtiön ydintoimintaa onkin ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen.

H&M ja kierrätys

H&M kertoo verkkosivuillaan kauniisti vastuullisuudesta ja ottaa liikkeissään vastaan käytettyjä vaatteita kierrätettäväksi. Todellisuudessa kierrätysmateriaalit päätyvät alihankkijoiden kautta mm. Ghanaan, jossa ne aiheuttavat valtavan ympäristöongelman. Pelkästään vuonna 2023 yhtiön kierrätyskumppanit ovat vieneet Ghanaan vaatteita yhteensä noin 314000 kiloa, mikä vastaa noin miljoonaa vaatekappaletta. Asia selvisi kun Aftonbladet-lehden tutkivat journalistit tarkistivat tulliasiakirjoja.

Ghanassa huonokuntoiset ja laadultaan heikot tekstiilit eivät päädy uusiokäyttöön, vaan luontoon. Kertakäyttö- ja superpikamuoti ovat valtava ongelma. H&M:n kestävyysväitteiden ja kierrätystoiminnan pitäisi perustua aidolle kiertotaloudelle, eikä ongelmien rahtaamiselle Afrikkaan.

Kemianteollisuus: Kinkkutemppu

Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt viestintähanke kehottaa kuluttajia kierrättämään kinkkujen paistinrasvan biopolttoaineeksi, ja vähentämään näin kinkunsyömisen päästöjä. Kampanjassa ei mainita sanallakaan sianlihan tuottamisen päästöjä, jotkat ovat noin 5 kg CO2/lihakilo. Kun Suomessa syödään jouluisin noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua, syntyy näistä kinkkufestareista 35 miljoonan kilon päästöt.

Tempauksella syntyvän uusiutuvan dieselin päästösäästöt ovat lähinnä laskennallista kikkailua. Kampanjassa kerrotaan, että yhden keskikokoisen kinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä. Pelkästään monen kampanjaan osallistuvan ajomatka kinkkurasvojen kierrätyspisteelle ja sieltä takaisin on todennäköisesti pidempi.

Aikaisempina vuosina tempauksella on kerätty noin 55 tonnia kinkkurasvoja. Mainitsematta jää, että Suomessa kulutetaan noin 2 500 000 tonnia dieseliä vuodessa. Mittasuhteet ja päästövaikutusten merkitys jäävät siis kertomatta. Herää myös kysymys, kannustaako kampanja ilmastopäästöjä lisäävään lihansyöntiin.