Vuoden huiputus-kisan logo gif

On aika valita kuluneen vuoden likaisin, valheellisin ja vastuuttomin fossiilimainos! Äänestä omaa inhokkiasi.

Kilpailun aikataulu

Kiitos äänestämisestä. Äänestysaika on nyt ohi.

Äänestyksen voittaja julkistettiin 28.4.2022

Voittaja on Fortum!

Fortum

Driving the change for a cleaner world, julistaa Suomea suurempi saastuttaja Fortum mainosjulisteessaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Driving the change for a cleaner world, julistaa valtionyhtiö Fortum mainosjulisteessaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ovelasti slogan jättää kertomatta, kuka tätä muutosta ajaa – valtionyhtiö itse on ajanut maailmaa kohti ilmastokatastrofia muun muassa avaamalla uuden hiilivoimalan Saksaan, haastamalla hiilestä eroon pyrkivän Hollannin oikeuteen ja panostamalla fossiilikaasuun.

Fortumin hiilidioksidipäästöt 2021 olivat 190 miljoonaa tonnia vuodessa, lähes neljä kertaa enemmän kuin koko Suomen yhteenlasketut päästöt.

Fortum tuottaa suurimman osan energiastaan fossiilisilla polttoaineilla, eikä yhtiön strategiassa ei edelleenkään ole takarajaa niistä luopumiselle. Tytäryhtiö Uniper aikoo yli kolminkertaistaa nesteytetyn maakaasun (LNG) portfolionsa.

Fortumin viherpesu on saanut myös kansainvälistä huomiota. Viime syksynä julkaistun, suurten eurooppalaisten energiayhtiöiden mainontaa kartoittaneen Words vs. Actions - selvityksen mukaan 81 prosenttia Fortumin vuosina 2019–2021 julkaistuista somemainoksista täytti Cambridgen sanakirjan mukaisen viherpesun määritelmän. 77 prosenttia Fortumin mainoksista keskittyi “vihreisiin” energiaratkaisuihin, vaikka uusiutuvien ja päästöttömien energiamuotojen osuus Fortumin energianlähteistä oli paljon pienempi. Vain yksi prosentti Fortumin tarjonnasta oli tuuli- ja aurinkovoimaa.

Siinä missä monet yritykset ovat sodan alettua ilmoittaneet lähtevänsä Venäjältä, Fortum ja Uniper jatkavat toimintojaan Venäjällä normaalisti.

Lisäpisteitä Fortum saa kisaraadiltamme siitä, miten häikäilemättömästi se käyttää mainoksessaan lapsia – samoja lapsia, joiden tulevaisuutta Fortum hiilibisneksillään uhkaa.

Ehdokkaat

BMW

BMW julkaisi kauppakeskus Forumin seinällä tammikuussa 2022 ulkomainoksen, jossa se mainosti uutta automalliaan pop-artisti Paula Vesalan kasvoilla.

BMW julkaisi kauppakeskus Forumin seinällä tammikuussa 2022 ulkomainoksen, jossa se mainosti uutta automalliaan pop-artisti Paula Vesalan kasvoilla. Mainostekstin mukaan Vesala pitää “vaikuttavana”, että auton verhoilun valmistuksessa on käytetty meressä kelluneita muovipulloja ja kalaverkkoja.

Vähintäänkin yhtä vaikuttavaa on, millaisella pokerilla tämä tarpeettoman suurista polttomoottoreistaan tunnettu autojätti yrittää maalata vihreäksi öljynmustaa brändiään.

Todellisuudessa BMW:n ilmastotavoitteet ovat moniin automerkkeihin verrattuna vaatimattomia – ja itse asiassa niin onnettomia, että saksalainen ympäristöjärjestö Deutsche Umwelthilfe haastoi yhtiön viime syksynä oikeuteen. BMW aikoo jatkaa bensasyöppöjen peltilehmiensä valmistamista vielä vuosikymmeniä. Yhtiön tavoitteena on ainoastaan puolittaa fossiiliautojensa määrä vuoteen 2030 mennessä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Volvo aikoo vuonna 2030 myydä ainoastaan täyssähköautoja.

BMW ei ole syytön myöskään siihen muoviongelmaan, jonka ratkaisuksi se tarjoaa penkkien verhoilua muovijätteellä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan tieliikenne on merkittävin mikromuovin lähde Suomessa. SYKEn mukaan autojen renkaiden kulumisesta syntyy noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä vuodessa.

Finnair

 Kesän 2021 lopulla Finnair lanseerasi Vapauden tunne -mainoskampanjansa, johon kuului muun muassa kerrostalon seinän kokoinen, Helsingin keskustaan ripustettu mainoslakana, joka lupaili “vapautta” eli lomalentoja alkaen 32 euroa.

Kesän 2021 lopulla Finnair lanseerasi Vapauden tunne -mainoskampanjansa. Kampanjaan kuului muun muassa kerrostalon seinän kokoinen, Helsingin keskustaan ripustettu mainoslakana, joka lupaili “vapautta” eli lomalentoja alkaen 32 euroa.

Samana kesänä ympäri pohjoista pallonpuoliskoa oli koettu ennätyksellisiä lämpöaaltoja ja metsäpaloja. Muutama viikko ennen Finnairin mainosta julkaistiin ilmastopaneeli IPCC:n arviointiraportti, jonka mukaan nykyisillä päästöillä olemme matkalla kohti ilmaston katastrofaalista ylikuumenemista.

“Tutkijoiden varoituksista ja viime kuukausien äärimmäisistä sääilmiöistä huolimatta fossiili- ja lentoyhtiöt yrittävät jatkaa entisellään. On irvokasta, että valtionyhtiö mainostaa halpalentoja maihin, joissa raivonneiden maastopalojen hiillos on hädin tuskin sammunut”, kommentoi Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen järjestön tiedotteessa.

Jos haluamme moninkertaistaa hiilijalanjälkemme, vaarantaa maapallon elinkelpoisuuden ja vieläpä levittää koronaa ympäri maailmaa 800km/h nopeudella, tällaiset tarpeettomaan lentelyyn kannustavat mainokset ovat siihen erinomainen keino.

Noin 40 prosenttia Euroopassa käytetystä öljystä on venäläistä alkuperää. Joten mitä enemmän lentokerosiinia palaa, sitä tehokkaammin pyörii itänaapurimme sotakoneisto.

Ja sitä harvinaisemmaksi käy Finnairin mainostama vapauden tunne.

ST1

Tankkaa itsesi Pekingiin, kehotti huoltoasemaketju ST1 viimevuotisessa mainoskampanjassaan, joka yllyttää fossiilisten polttoaineiden ylikulutukseen.

Tankkaa itsesi Pekingiin, kehotti huoltoasemaketju ST1 viimevuotisessa mainoskampanjassaan. Ostamalla bensaa ST1:ltä tai ST1:n Suomessa operoimilta Shellin asemilta osallistui arvontaan, jonka pääpalkinto oli lento Pekingin talviolympialaisiin, joita ST1 myös sponsoroi.

Kampanja jatkoi ST1:n tuttua tapaa yhdistää toisiinsa fossiilinen energia ja talviurheilu, vaikka juuri fossiilit vaarantavat koko talviurheilun tulevaisuuden.

ST1 on upeasti onnistunut brändäämään itsensä puhtaan energian puolestapuhujana ja energiavallankumouksen edelläkävijänä, vaikka valtaosan voitoistaan se tekee edelleen myymällä fossiilisia: bensiiniä, dieseliä, lämmitysöljyä, moottoripolttoöljyä ja raskaita polttoöljyjä.

Erityisen ovela silmänkääntötemppu ST1:ltä on ollut Olympiakomitean kanssa julkistettu “ilmastoyhteistyö”, jonka tavoitteena on “kehittää yhdessä suomalaisia ilmastotekoja” samalla, kun fossiilisten kulutuksesta palkitaan arpomalla tankkaajien kesken kaukolentoja ja bensalahjakortteja.

undefined

undefined

Tuomaristo

Tuomaristo on valinnut kilpailussa ehdolla olevat mainokset ja arvioi niiden esteettisiä sekä eettisiä ominaisuuksia. Heidän arvioitaan voit lukea myös Greenpeacen somepostauksista kisan äänestysaikana. Tuomaristo muodostuu seuraavista henkilöistä:

Meeri Koutaniemi on tunnettu suomalainen kuvajournalisti.

Meeri Koutaniemi

Meeri on Suomen tunnetuimpia ja palkituimpia kuvajournalisteja. Hänen valokuvansa ja kuvareportaasinsa käsittelevät usein ihmisoikeuksia, vähemmistöjä ja erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Suomalaisen median lisäksi hänen kuviaan on julkaistu mm. yhdysvaltalaisessa Time-lehdessä.

Olli Tiainen on Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija.

Olli Tiainen

Olli on Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija.

Klaus Welp on vastamainoksiin erikoistunut graafikko, valokuvaaja ja visuaalisen viestinnän monipuolinen taitaja.

Klaus Welp

Klaus on vastamainoksiin erikoistunut graafikko, valokuvaaja ja visuaalisen viestinnän monipuolinen taitaja. Hänen kuvituksiaan ja animaatiovideoitaan on vuosien varrella nähty lukuisia myös Greenpeacen viestintäkanavissa.

Q&A

Greenpeacen järjestämässä Vuoden huiputus -kisassa yleisö saa ratkaista, mikä firma ansaitsee kunnian kuluneen vuoden törkeimmästä tai harhaanjohtavimmasta fossiilimainoksesta.

Ehdolla on neljä mainoskampanjaa neljältä yhtiöltä, jotka ovat erityisen ansioituneita ilmastokriisin kiihdyttämisessä sekä julkikuvansa viherpesussa.

Voittaja ratkeaa yleisöäänillä ja julkistetaan 28.4.2022.

Fossiilimainonnalla tarkoitetaan mainontaa, jonka tarkoitus on lisätä fossiilienergian (öljy, hiili ja maakaasu) tai sen polttamiseen pitkälti perustuvien palveluiden myymistä.

Fossiilimainoksia ovat esimerkiksi huoltoasemaketjujen sekä lentoyhtiöiden sekä useimpien autonvalmistajien ja fossiilienergiaa runsaasti hyödyntävien energiayhtiöiden mainokset.

Viherpesuksi tällaisen yhtiön mainonta luokitellaan, jos mainos antaa valheellisesti ymmärtää, että yhtiön tuotteiden ja palveluiden ostaminen olisi jonkinlainen ilmasto- tai ympäristöteko. Cambridgen sanakirjan mukaan viherpesun tarkoitus on “saada ihmiset uskomaan, että yritys suojelee ympäristöä, enemmän kuin se todellisuudessa suojelee” tai “saada liiketoiminta vaikuttamaan kiinnostuneelta luonnollisen ympäristön suojelemisesta, vaikka se ei sitä ole”.

Jos emme halua nähdä tällaista viherpesua kuin tämänkin kisan ehdokkaat, niin kyllä pitäisi.

Ilmastotutkijat ovat yksimielisiä siitä, että fossiilienergian aiheuttamat päästöt kiihdyttävät ilmastokriisiä ja että näitä päästöjä on vähennettävä, jos haluamme pitää kotiplaneettamme turvallisena paikkana itsellemme sekä varsinkin lapsillemme.

Fossiilimainonta lisää fossiilituotteiden myyntiä ja kulutusta. Tästä on runsaasti näyttöä. Esimerkiksi helmikuussa julkaistun Advertising climate chaos -selvityksen mukaan auto- ja lentoyhtiöiden mainokset lisäävät hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti jopa 11 Suomen verran.

Tällä hetkellä ja luultavasti lähitulevaisuudessa fossiiliyhtiöiden toiminnalla myös rahoitetaan Venäjän sotakoneistoa, sillä merkittävä osa käyttämästämme fossiilienergiasta ostetaan Venäjältä.

Fossiilimainonnan rajoittaminen vähentäisi fossiilituotteiden kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä – aivan kuten tupakkamainosten kieltäminen on vähentänyt tupakointia ja tupakoinnin haittoja. Siksi Greenpeace ja 35 muuta järjestöä ovat käynnistäneet eurooppalaisen, fossiilimainonnan kieltämistä vaativan viime kansalaisaloitteen.

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että mitä vain saa sanoa ilman seurauksia. Esimerkiksi alkoholin ja uhkapelien, mainontaa on rajoitettu.

Tupakkamainokset puolestaan kiellettiin Suomessa kokonaan vuosikymmeniä sitten, mikä on vähentänyt tupakointia ja edistänyt kansanterveyttä. Tupakkayhtiöiden lisäksi kukaan tuskin kaipaa tupakkamainoksia takaisin katukuvaan.

Kuluttajansuojalaissa sekä markkinatuomioistuimen ja kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytännöissä on rajoituksia myös sille, millaisia ympäristöväittämiä yritykset saavat käyttää mainonnassaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston laatimassa ohjeistuksessa sanotaan muun muassa, että

  • Tuotteen ympäristövaikutuksiltaan merkittävät ominaisuudet pitää kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti.
  • Yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä ilmaisuja on syytä välttää.
  • Markkinoinnissa on syytä käyttää vain sellaisia termejä, joita asiakkaat ymmärtävät.
  • Kuluttajan ostopäätöksen vaikutusta ympäristön tilaan ei pidä liioitella.
  • Ympäristöystävällinen-sanaa tai vastaavia yleistäviä (vihreä, luontoystävällinen, eko-tuote) sanoja voi käyttää vasta, kun on todella perusteellisesti selvittänyt tuotteen koko elinkaaren.
  • Ennen kuin käyttää vertailevaa ilmaisua (esim. ”parhaat eristeet”) ympäristöväittämien yhteydessä, pitää hankkia näyttö siitä, että tuotteet todella ovat ympäristövaikutustensa kannalta parempia kuin muut markkinoilla olevat saman ryhmän tuotteet.

Näistä ohjeista huolimatta moni fossiiliyhtiö esiintyy mainoksissaan ilmastokriisin ratkaisijoina ja julistaa ympäripyöreitä visioitaan puhtaammasta tulevaisuudesta, vaikka niillä ei ole realistisia suunnitelmia pikaisiin ja merkittäviin päästövähennyksiin.

Laita sanaa leviämään!

Vuoden huiputus -kilpailun tarkoitus on kiinnittää ihmisten huomiota fossiiliyhtiöiden viherpesuun ja kyseenalaistaa mainosten harhaanjohtavat väittämät. Ihmisten on mielestämme ymmärrettävä, kuinka heitä vedätetään. Onko sinustakin? Jos pidät tavoitetta tärkeänä, kerro tästä kisasta myös kavereillesi ja perheellesi.